Paremmat opiskelutulokset oikeilla opiskelutekniikoilla

Tehokkailla opiskelumenetelmillä tulokset ovat paljon parempia kuin pelkällä ahkera, mutta valikoimattomalla ulkoluvulla. Erinomainen osoitus tästä on, että suomalaisten koululaisten osaamistaso on vuosi toisensa jälkeen maailman huippua, vaikka suomalaiset oppilaat käyttävät muihin maihin nähden vähemmän aikaa opiskeluun ja kotitehtävien tekemiseen. Vanha sanonta sen toteaa tässäkin asiassa: ei määrä ratkaise vaan laatu. Parhaat opiskelijat eivät tuhlaa aikaa tehottomaan tiedon tankkaamiseen, vaan maksimoivat opiskeluun käytetyn ajan hyödyn.

Keskittyminen, Keskittyminen, Keskittyminen

Opiskelu on vaativaa mielentoimintaa ja viime kädessä mielen virkeys ja terävyys määräävät opiskelun maksimitehon. Iso haaste useimpien opiskelijoiden kohdalla onkin keskittyminen opiskelun aikana. Monilla mieli lähtee helposti harhailemaan opiskellessa ja tuntuu ettei luetusta materiaalista jää mitään mieleen vaan pitää jatkuvasti palata alkuun ja lukea kaikki uudelleen. Sen sijaan keskittynyt opiskelija lukee asiat huolellisesti kerran ja muistaa pääkohdat. Onneksi oikeanlaista keskittymistä voi harjoitella. Poistamalla häiritsevät virikkeet ja tekemällä opiskelusta mielenkiintoista on helpompaa päästä keskittyneeseen tilaan, joka mahdollistaa tehokkaan opiskelun.

Aika on rajallista, käytä se tehokkaasti

Opiskeluun käytetyn ajan pituus korreloi vain heikosti opiskelutulosten kanssa. Oleellista onkin, miten kulutat opiskeluun käyttämäsi ajan. 20% työstä tuottaa 80% tuloksista, ja päinvastoin 80% työstä tuottaa vain 20% tuloksista. Osaatko nostaa oppimateriaalistasi esille oleelliset asiat ja panostaa aikasi niihin? Kaikki tekstikirjan tai koealueen sisältö ei ole tasavertaista. Osa koealueen sisällöstä on helppoa, olennaisia muun sisällön ymmärtämiselle tai muuten vain tärkeitä ja kokeissa usein kysyttyjä. Toiset asiat ovat vaikeaselkoisia nippelitietoja, joiden oppimiseen menee paljon aikaa. Tunnistamalla oleelliset asiat oppimateriaalissa ja kohdistamalla opiskelu niihin tai aloittamalla opiskelu niistä tuottaa suurimman hyödyn rajallisessa ajassa. Käyttämällä oikeita opiskelutekniikoita opiskelussasi saat opiskelustasi kaiken irti.

Opiskelu - kaikkia koskettava mutta laiminlyöty tekniikkalaji

Melkein kaikki opiskelijat opiskelevat pänttäämällä. Valitettavasti kouluissa ja yliopistoissa ei opeteta, että on olemassa lukuisia opiskelutekniikoita, joiden tehokkuutta on tutkittu tuhansissa psykologisissa kokeissa. Näissä psykologisissa kokeissa osaa opiskelijoista pyydetään käyttämään tiettyä opiskelutekniikkaa, ja heidän oppimista verrataan verrokkiryhmään, jotka opiskelevat jollain toisella, usein vapaavalintaisella tavalla. Kattava katsausartikkeli näistä tutkimustuloksista löytää tästä linkistä. Näiden tutkimusten kautta on selvinnyt, että monet opiskelutekniikat edistävät opiskelutehokkuutta merkittävästi. Itse asiassa Yhdysvaltojen opetuslaitos suosittelee näiden opiskelutekniikoiden käyttöönottamista opettajille. Jos haluat opiskella hyvin, seuraa heidän suositusta!

Esimerkki: asioiden liittäminen aiempiin kokemuksiin ja asiakokonaisuuksiin

Asiakokonaisuuksien hahmottaminen on olennainen osa käsitteiden ymmärtämistä ja muistamista. Aivot eivät muista irrallisia tietoja kovin tehokkaasti. Jos et usko, yritä ensi kerralla opetella 15-numeroinen luku ulkoa ja katso miten paljon aikaa kulutat sen opetteluun ja miten pitkään muistat numerosarjan. Tehokkaampi tapa oppia asiat onkin, että yhdistät nippelitiedot mielekkäästi aikaisempaa kokemukseesi. Kun liität irralliset asiat laajempaan kokonaisuuteen, pystyt käyttämään laajempaa kokonaisuutta tehokkaana apuna muistiinpalautuksessa. Otetaan yksinkertainen esimerkki. Et varmasti muista monenkaan sinulle puolituntemattoman henkilön syntymäpäivää. Mutta jos jollain henkilöllä on sama tai melkein sama syntymäpäivä kuin sinulla, muistat varmasti kyseisen henkilön syntymäpäivän. Miksi? Koska olet liittänyt kyseisen irrallisen tiedon, henkilön syntymäpäivän, aiempaan, hyvin muistettuun asiaan, nimittäin sinun omaan syntymäpäivään.

Esimerkki: muistitekniikoiden käyttö

Toki opiskelussa usein on muistettava myös paljon irrallisia tiedonjyväsiä, kuten termejä tai vuosilukuja, jotka on vaikea liittää mielekkäästi aiempaan kontekstiin. Tällaisissa tapauksissa muistamista auttaa erilaisten muistitekniikoiden käyttö. Huippuopiskelijat käyttävät lukuisia tehokkaita muistitekniikoita erilaisten asiasisältöjen ulkoaopetteluun. Yhteinen piirre kaikissa muistitekniikoissa on muistettavan tiedon muokkaaminen muistamista helpottavampaan muotoon. Esimerkiksi ihmisen aivot ovat biologisesti kehittyneet muistamaan tapahtumasarjoja. Jos luo tarinan muistettavista asioista, niin 'käymällä tarinaa läpi' mielessään pystyy palauttamaan mieleen asiat jotka piti muistaa.

Opiskelu on elämää varten, paitsi ennen koetta

Opiskelun päätarkoitus on valmistautua opiskelunjälkeiseen elämään, paitsi jos kysyy pääsykokeeseen tai ylioppilaskirjoituksiin opiskelevalta opiskelijalta. Jos lyhytaikaisena tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä koetulos, kannattaakin opiskella nimenomaan koetta varten. Tässä suhteessa kannattaa erityisesti keskittyä tentittävien asioiden mieleenpalautusharjoituksiin ja koevastaustekniikkaan. Jos olet hidas kirjoittamaan hyviä koevastauksia, toimiva esseenkirjoitustekniikka auttaa sinua keskittämään koeaikasi esseen rakenteesta sen sisällön suunnitteluun. Ja aina on apua jos pystyy edes vähän ennakoimaan todennäköisiä koekysymyksiä ja satsaamaan niihin kokeeseenluvun aikana. Huippuopiskelija ei koskaan anna kokeen yllättää, vaan on hyvin valmistautunut siihen monella muulla tavalla kuin pelkästään lukemalla koealue monta kertaa läpi.

Kaikki peliin kokeissa

Koetilanne vaikuttaa yksinkertaiselta: pisteitä annetaan osaamisen mukaan, mutta itse asiassa vähällä suunnittelulla ja valmistautumisella saa paljon lisäpisteitä. Koetehtäviä ei kannata koskaan tehdä järjestyksessä alusta loppuun, vaan järjestys kannattaa suunnitella tarkasti. Sama pätee ajalle, jonka sijoittaa jokaiseen koevastaukseen. Toinen tärkeä koesuorituskykyyn vaikuttava tekijä on koestressi. Kyseessä on henkinen tila, jossa opiskelija kokee koesuoritukseen liittyvää painetta, joka vie häneltä henkistä kapasiteettia pois kokeen aikana. Tuloksena opiskelija vastaa koekysymyksiin hitaammin ja tekee enemmän huolimattomuusvirheitä kuin normaalisti. Koestressi on valitettava ilmiö, sillä se estää opiskelijoita näyttämään kunnolla osaamistaan kokeissa ja tuottaa heikompia tuloksia kuin mitä opiskelijat kykyjensä ja opiskelunsa perusteella ansaitsisivat. Onneksi tutkimukset ovat osoittaneet, että koestressin ei tarvitse olla este vaan sitä voi lievittää tekemällä koestressiä vähentäviä harjoituksia. Mikä tärkeintä, tämä mahdollistaa sen että saavutat juuri sen koetuloksen, jonka olet ansainnut opiskelullasi.